Talossa

Huomaan käyneeni tuolille risti-istuntaan. Aika rentoon sellaiseen. Työt odottavat mutta kevyt flunssanpoikanen saa mut nautiskelunhaluiseksi. Söin pienen jäätelöannoksen ja join mustaa kahvia. Ahh.

Eilen oli sovittu nuohooja. Huomasin tutuksi käyneen punaisen pakettiauton kaartaneen pihaan, avasin oven ja tuijotin mustaa naamaa. Sehän onkin tyttö! Tai nainen, mutta ihanan tyttömäinen. Menin hämilleni. Minulla on pieni heikkous sieviin, poikamaisiin tyttöihin jotka virnistävät reippaasti. Tyttö tuli yksin, kun aina ennen on käynyt kaksi isoa miestä jotka jättävät ovet auki pakkaseen ja huutelevat toisilleen hormin kautta. Ei tällä tytöllä kauan mennyt kun homma oli hoidettu. Pahoitteli mustia jalanjälkiä takan edessä. Tunsin ylenpalttista kiitollisuutta.

Ja lisää hyvää: mies Sysmästä toi äsken halkokuorman. Hän peruutti hirviömäisesti puhisevan rekkansa millilleen siihen mihin ehdotin ja kippasi jättikuorman maahan juuri niin että kellarin ovelle jäi kapea kulkureitti, parkkipaikka jäi vapaaksi ja halot olisi helppo heitellä kellarin ikkunasta sisään kulkematta yhtään edestakaisin. Täydellistä! Mä maksoin sileillä seteleillä.

Piti kirjoittaa ihan muusta, mutta tässä sitä ollaan eikä muuta voida.