No, tämä on tämmöistä opettelua. On hauskaa katsella itsessään sitä joka pitää kiinni vanhasta (en tarkoita että ruuan kypsentäminen tms olisi vanhaa sinänsä, vaan ne omat tavat ja kiintymykset ja käsitykset, olivat ne mitä hyvänsä). Se on aika hyvä karikatyyri, puupää, ei voi laittaa näin paljon pähkinöitä kun niiden kilohinta on ainakin 14,95e, turha edes yrittää kun en kuitenkaan keksi mitään ja hyväähän tää on nyt mutta entäs kun syöt tätä kolmatta päivää.
Mutta tietysti vielä hauskempaa on kun ei pidä kiinni. Päivässä tuntuu olevan kovin vähän tunteja siihen nähden mitä kuvittelee tahtovansa tehdä. Kuvittelun pilvi on onneks häilyvä ja ohut, läpinäkyväkin usein. Sen läpi... teen mitä teen. Kohta meen laittamaan muhevan salaatin, ja ehkä eilisen kokeilujen jäljiltä jääkaapista löytyy kummallinen kastike tai kaksi.
2 kommenttia:
Moikka Anu! Täällä Mirna sieltä Katjan järjestämältä brunssilta :)
Pitänyt laittaa kommenttia, mutta lieneekö kevään syyttä kun koneella vietetty aika väheni yhtäkkiä dramaattisesti.
Nyt kuitenkin tulin moikkaamaan ja toivotanpa samalla iloista kevättä! :D
Moro Mirna :) Kiva saada kommentti :)
Sama täällä, ei ehdi koneelle kun tuo luonto kutsuu :)
Ollaan yhteyksissä. Ihanaa kevättä!
Lähetä kommentti