Usein tekisi mieleni kirjoittaa tänne mutta aina samalla tulee ailahdus että voisinpa kirjoittaa käsin, ja sitten kirjoittaminen jää. No, tässä on tietysti erilaisia mahdollisuuksia. Tuleeks hyviä ideoita? :) Hm, mulla on Wacomin piirtopöytä, en ole kokeillutkaan, olisiko jotain ohjelmaa joka lukis mun käsialaa...? Tai. Mut ei sillä piirtopöydälläkään voi kirjoitella sohvalla istuen, ainakaan kovin näppärästi. Tai... hm. Nyt olis varmaan googletuksen paikka. Mut en mä nyt jaksa.
Kävin UFF:lla ja ostin kerralla kesähepenet. Ihmeellisiä värejä. Katselin niitä bussissa istuessa, kassissa vierekkäin viikattuina, vaaleankeltaista, aniliininpunaista, joulunpunaista, mustaa, vaalean sinistä, smaragdinvihreää, melkein sydämeen sattui kun ne värit ja kuviot olivat niin kauniita yhdessä. Ja keväinen metsä! Teimme eilen pienen retken Laajalahdella. Kaikki nuoret kasvit ripoteltuina metsän alle, tummaan, vielä hetki sitten martoon maahan, koristeellisina, rytmikkäinä, jotenkin neitseellisinä lampareina. Ketunleipä hentoine kuviollisine kukkineen (takuulla muutamakin vaatesuunnittelija on saanut niistä inspiraatiota), vielä hieman syntymästä ryppyinen vuohenputki, hartaasti kukkinut valkovuokko, sirkeä kevätleinikki, kaikki hurmaavassa koreografiassa sortuneiden ja taivasta kohti kurottuvien puiden pylväikössä. Ilta-aurinko poimi sieltä täältä yksityiskohtia, yksinäinen metsäkorte hohti kuin jokin haltiakummin taikasauva. Sirot varret, kukat ja nuoret lehdet heittivät tarkkoja graafikon kynästä lankeavia varjoja toisiinsa ja puiden rungoille.
Luin lehdestä, että ihminen rentoutuu metsässä. Ahaa!
Suomen paviljonkiin Venetsian biennaalissa 2024
1 vuosi sitten
5 kommenttia:
Mee metsään.
:)
Päin mäntyä painun, kuuseen kupsahdan!
Metsä = mettä.....kiitos Anu.
Aaaaaaah, tämä kirjoitus sai minut erittäin innolla odottamaan kesää Suomessa. Metsää. Ja UFF:ia. Hali!!
Lähetä kommentti