Vanha vuosi kitkuttelee

Huomasin äsken, että blogiini oli ajan mittaan tullut jokunen kommentti, ja ne olivat kaikki jääneet odottamaan minun julkaisupäätöstäni. En ollut huomannut, että kommenttiasetuksissani oli semmoinen ruksi päällä. No, nyt ne on julkaistu ja uusia kommentteja voi jättää ilman minun erillistä hyväksyntääni. Silvuplee kun siltä tuntuu.

Huomasin myös, että ainakin kahdessa kommentissa (kiitos niistä Mindy ja Janne) oli ehkä käsitetty minun suhteeni tämän- ja tuonpuoleiseen ja Jumalaan eri tavoin kuin minä sen tosi asiassa koen. Eikä ihme, en ehkä ole koskaan maininnut Jumala-sanaa kirjoituksissani.

Siispä menin ja kirjoitin pitkän tarinan jossa vilisi muun muassa isolla alkukirjaimella alkavia sanoja. Kun se oli mielestäni valmis, tajusin, etten ollut kirjoittanut sanaakaan läsnäolon paikasta käsin, siis siitä paikasta, jossa voin olla yhteydessä ja yhtä aiheeni kanssa. Olin pikemminkin selittämisen ja todistelun kehässä. Huh huh. Ehkä sitä ei moni edes huomaisi tekstistä, osaan kyllä peitellä jälkiäni, mutta en tahdo julkaista sellaista mistä en edes tiedä onko se totta minulle nyt. Ehkä palaan aiheeseen joku toinen kerta. Tai sitten asiat tulevat ilmi muissa yhteyksissä.

Hyvää uutta vuotta ja hyvää nyt!