En ole ehtinyt kirjoittaa, kun olen harvat vapaahetket mieluiten omistanut piirtämiselle. Rupesin taas hiljakseen edistämään sitä lastenkirjaprojektia. Kyllä aika ja etäisyys tekee ihmeitä - kun palasin tekstien ja kuvien pariin muutaman kolmen-neljän kuukauden tauon jälkeen, näin heti mikä on pielessä ja mitä on tehtävä toisin. Löysin luonnoslehtiöstä kuvan, jossa tyyli oli mielestäni osunut nappiin: helpon ja hauskan ja rennon näköistä viivaa ja väripintaa, ei semmoista ryppynaamaista hienostelua kuin aiemmat akvarellit. No eivät ne sentään sellaisia ole, mutta verrattuna.Tuntuu ihanalta. En ole oikeastaan ehtinyt kaivata kuvien tekemistä, se vain tapahtui ja huomasin nauttivani.
Oikeastaan olen toisinaan kirjoittanutkin, mutta en tahdo saada kirjoitettua mitään kokonaisuutta loppuun, kun täytyy jo mennä! Nyt taidan vain julkaista tämmöisen tyngän jotta tulisin päivittäneeksi.
3 kommenttia:
Miljoona vuotta sitten olen varmaan jotain kommenttia blogiisi laittanut... Kait. Aloin jälleen hieman kirjoittelemaan ja olen haeskellut lemppariblogejani ja on ollut mukava huomata, että olet vielä kuvioissa :)
Hei olematon! Kiitos kommentista, tosi mukavaa kun saa välillä palautetta tai joku vaan ilmineeraa että minä luen tätä :)
On mukavaa olla kuvioissa.
:)
Lähetä kommentti