maanantaina, marraskuuta 10, 2008

Vanha kaveri

Vanha kaveri ottaa yhteyttä. No terve terve! Mikäs sut sai soittamaan/tekstaamaan/skypettämään/kirjoittamaan? Siitä onkin tovi. Luojan kiitos. Mutta ilmeisesti sulla on vielä sanottavaa.

Vanha kamu on vähän erilainen miehen hahmossa ja naisen hahmossa. Naisen hahmossa se on hyökkäävä, tunkeileva ja piittaamaton mun herkistä tunteista, enkä mä osaa pistää rajoja että ei kiitos, ei tätä mulle. Miehen hahmossa se on vauvamainen aikuinen mies joka haluu olla mun ystävä, ihastunut/äitihahmon tarpeessa, myös tunkeileva niin pitää yhteyttä mieluiten joka päivä eikä yhtään tajua että mua ei vois vähempää kiinnostaa mutta koska olen niin ihana ja kiltti, en voi sanoa sitä hänelle ihan suoraan eikä hän tajua mun epäsuoria vihjeitä eikä sitä etten välillä vastaa aikoihin.

Nyt se on italialainen heppu jonka kanssa satuin juttelemaan skypessä. Jossain vaiheessa huomasin, ettei hänen kanssaan oikein syntynyt juttua mua kiinnostavista asioista, joten meinasin unohtaa koko asian... mutta hän alkoikin pommittaa mua viesteillä. Vastailin silloin tällöin kohteliaasti. Olen hänelle kamu, sisko, ystava for ever. Eikä mua edelleenkään kiinnosta. Mutta nyt hän on ruvennut pyytämään multa apua johonkin pulmaansa, tahtoisi Suomessa käydessään tulla kylään jne. Eihän siinä mitään, mutta kun ei kiinnosta koko ihminen. Taas tässä tilanteessa! Eikähän tämä nyt edes mikään tilanne ole, en ole pallo jalassa eikä kukaan kurki illalla ikkunan takaa, mutta paikotellen pistää raivostuttamaan ja turhauttamaan, että osaan antaa niin vääriä viestejä ja vedän edelleenkin puoleeni näitä tyyppejä. Miten voisinkaan ilmaista ettei kiinnosta, kun olen itse yksinäisenä / pitkästyneenä hetkenä ottanut hänen viestinsä melkein ilahtuneena vastaan ja jorissut niitä näitä kanssaan, koko ajan ajatellen että tekisin jotain muuta mieluummin mutta kun muuta ei ole tarjolla? Tätä se laiskuus teettää. Ja pelko että mua pidetään tylynä, ja sitä paitsi onhan se kiva kun on ulkomaisia kontakteja!

Mahassa on hauska hyrinä. Miten hupaisaa toimintaa. Tästäkin saisi oivan sketsin. Nainen joka ei osannut pitää puoliaan. Onneksi olen naimisissa, muuten varmaan joutuisin avioon tän italiaanon kanssa :D

1 kommentti:

Anu Välitalo kirjoitti...

Hmm... voisinhan nykytilanteessa harkita adoptiota.