tiistaina, huhtikuuta 06, 2010

Pieni soitto

Blogit katoilevat kuin sulava lumi. Itsellänikään ei oikein ole kirjoitettavaa. Ja pian ei ei ehkä ole paljon aikaa kirjoittaa. Se nähdään sitten. Koetan kumminkin laittaa tänne sitten uutiset. Tutut kyselevät että joko. Mulla ei ole yhtään kiireinen olo. Tulee kun tulee, seuraavien reilun kahden viikon aikana kummikin.

Joku sanoi joskus kauan sitten että kun saa lapsia, unohtuu kyllä kaikki henkiset jutut ja pohdinnat ja oivallukset. Ei vaan ehdi. Hehe. Näen juuri nyt hirmu selkeästi että miksi tää kaikki tapahtuu juuri mulle. Miksi mä tarvitsen tätä. Kuluakseni, huvetakseni, sulaakseni. Ainakin siksi.

Juteltiin eilen miehen kanssa pitkään ja hartaasti. Sillä on haastavia aikoja mutta on ilo kuulla miten selkeästi se nyt näkee elämänsä asioita ja oivaltaa - ja toimii. Itsekin suoristun ja selkiydyn ja sulan.

2 kommenttia:

Villiina kirjoitti...

Jos niillä on tarve uudistua. Avasin uuden blogin kun vanha alkoi tympimään. Käyhän kurkkaamassa ;-)

Anu Välitalo kirjoitti...

Hei Villiina, kiva juttu, kiitos vinkistä! Seuraan kyllä (minkä ehdin :)