Öö

Joo, siltä tää ny näyttää, että kun blogin pitämisen jättää iltaan, ei oo enää voimia. Toistaseks ainakin. Parempi kumminkin näin kuin kärvistellä roikkuvia töitä joita ei jaksais. Se vasta voimia viekin. Kokeilin sitä syyspuolella.

Meinasin kirjoittaa jotain jostain mutta en muista... ai niin, kunnonkohotus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kiersin korttelin vetäen poikaa naapurilta saadussa vanhass Stigassa ja painuin siitä suoraa päätä sohvalle nukkumaan. Pahin uusista joogaliikkeistä seurannut lonkkasärky on jo helpottanut. Nyt on ainoastaan niska jumissa vesijuoksusta :)

Hehe. Kun ei kirjoita, ei ole kirjoitettavaakaan.