tiistaina, toukokuuta 05, 2009

Ja migreeniin auttoi...

Vappu vietetty, käyty mun vanhempien luona jossa mekasti myös mun veljen porukka, mahatauti sairastettu (sekä meidän perhe että kaikki edellä mainitut). Kaikkensa antanut olo.

Edellisen merkinnän kommenttiosastolla uhkasin kirjoittaa merkinnän siitä mitkä konstit ovat tepsineet migreeniin. Tässä se tulee, voipi pitkästyttää sinut ellei ole henk koht kosketusta aiheeseen. Skippaa hyvällä omallatunnolla :)

No, minähän menetin jo kauan sitten uskon siihen että mun migreeniin voisi vaikuttaa millään yksittäisellä konstilla tai hoidolla. Joten alkuvuodestä päätin lähestyä sitä vähän joka kantilta.

Ensin aloitin vahvan B-vitamiinin syömisen (syön B2-vitamiinia 100mg päivässä, ja on siinä Solgarin valmisteessa myös muita B-vitamiineja, esim tärkeää B12:a), samoin aloitin magnesiumsitraatin. Juhana Harju kirjoitti, että B-vitamiini on tehokas migreeniin, ja että mitkään kaupan multivitamiinien määrät eivät siinä riitä. Eräs tuttu nainen oli jo vuosia suositellut mulle B-vitamiinia mutta pidin sitä ihan höpöjuttuna, eihän joku vitamiini voi tepsiä näin vaikeaan vaivaan (olen käynyt läpi aika liudan kaikenlaisia hoitoja ja estolääkkeitä eikä mikään ole aiemmin auttanut). No, uskoin kun Juhanakin sanoi, ja totta, kohtausten määrä väheni heti.

Juhanan kommenttiosastolla Taika kertoi kamomillateen, sitruunamelissateen ja vyöhyketerapian auttaneen hänellä (Taika neuvoi mua vielä tarkemmin sähköpostitse). Hankin kirjastosta Maj-Lis Hagenmalmin kirjan Vyöhyketerapia (loppuunmyyty kaikkialla) ja opettelin sen avulla hieromaan jalkojani ja siellä erityisesti ruuansulatuselimistön, pään, silmien, selän, haiman ja pernan pisteitä. Olen hieronut peräti 3-7 päivänä viikossa, poikaa nukuttaessa, vaikka vähempikin varmaan riittäisi. Lopetin myös migreenilääkkeiden käytön, koska lääkkeet voivat Hagenmalmin mukaan estää parantumisprosessia. No, se onkin ollut aika rajua, koska olen sittemmin saanut kärsiä kaikki kohtaukset ihan täysimääräisinä. Mutta niitä on siis ollut koko ajan vähemmän, ja sen takia olen jaksanut uskoa että kannattaa. Kamomillaa ja sitruunamelissaa (joista erityisesti kamomilla tuntuu tehokkaalta) olen juonut kolmisen kuppia päivässä, ja niillä on ollut sellainen tärkeä vaikutus että lievä huono olo (jota mun migreeniin on myös liittynyt paljon) usein kohenee nopeasti, olen siis jaksanut jotenkin paremmin, vaikka en tiedä onko niillä pidempiaikaista parantavaa vaikutusta. Oma osuutensa on varmasti sillä että näin tulen juoneeksi tarpeeksi nestettä, nestehukka on aika hyvä konsti saada kohtaus aikaan (esim mahataudissa saan yleensä, kuten myös eilen, migreenin jos menetän paljon nestettä).

No, yksi tärkeä juttu on ollut pilates. Olen harrastanut sitä yhteensä puolisentoista vuotta, mutta vasta tänä keväänä olen oivaltanut opettajani Minna Määtän kärsivällisen jankutuksen avulla eräitä juttuja. Hartioiden, pään ja niskan asento ovat olleet aika tavalla pielessä, ja vieläkin jos tulee taukoa treeniin, ne tahtovat palata vanhaan. Pään tulee olla todella pystyssä (mutta rentona) ja leuka melko takana, ei siis eteen kurkottuneena. Minna huomautti kerran, että eteenpäin kurkottava, tyypillinen tietokone/istumatyöläisen asento, ärsyttää eräitä päästä lähteviä, niskassa ja selässä kulkevia hermoratoja ja aiheuttaa migreeniä. Se on muuten aivan totta, kun asiaa rupeaa tunnustelemaan! Usein vieläkin herään öisin alkavaan kipuun (kohtaukset alkavat usein aamuyöllä) ja silloin korjaan nukkuma-asentoani niin että selkä ja niska ovat hyvin suorat ja leuka lähellä kaulaa (nukun kyljelläni), ja herään aamulla hyvinvoivana. Samoin päivisin voi olo heikentyä, ja korjaantua saman tien kun korjaan asentoa. Hartioiden asettuminen alemmas ja taemmas on varmaan myös auttanut. Tämä kaikki vaatii ensinnäkin omakohtaista oivallusta, sitten lihaskuntoa ja eri lihasryhmien välistä oikeaa tasapainoa - ainakaan mulla nämä eivät ihan hetkessä muuttuneet, ja prosessi on yhä kesken. Se kysyy jatkuvaa ylläpitoa. Pilates pakottaa oivaltamaan, tiettyjä juttuja hinkataan niin kauan että tyhminkin valaistuu.

Nämä edelliset ovat konsteja, joilla koen olleen selkein vaikutus. Ruokavalion vaikutus on myös kiinnostanut mua ja olen kokeillut vähän jotain juttuja, mutta niiden vaikutuksesta migreeniin en osaa paljon sanoa. Kokeilin hetken aikaa vähähiilihydraattista dieettiä, Antti Heikkilän mukaan, ja olo ehkä kirkastui hetkellisesti, mutta sitten dieetti vei multa yöunet. Unien kanssa en viitsi pelleillä yhtään, joten lopetin kokeilun jo viikon kuluttua. Koetan kuitenkin edelleen syödä mahdollisimman ravinteikkaita hiilareita, siis kasviksia monipuolisesti, ja luomua, jos se vaikka olisi täydempää tavaraa... Jos syön tärkkelyspitoista niin lapin puikulaa, tummaa riisiä, täysjyväpastaa. Syön paljon erilaisia siemeniä ja pähkinöitä ja kalaa. Makeaa syön yhä varmaan liikaa, ainakin ajoittain. Se heiluttelee verensokeria, mikä on huono juttu, varmaan kaikille mutta erityisesti migreenistä kärsivälle (ja sokerinhimo vielä iskee usein juuri ennen migreenikohtausta). Kahvia juon tällä hetkellä kaksi kuppia päivässä, luulen että yksi kuppi voisi riittää, kun mulla on muutenkin taipumusta mennä yli- (ja ali)kierroksille.

Olen myös käynyt muutaman kerran sen yhden tyypin luona, Sergey hän on nimeltään (hänellä ei ole nettisivuja joihin viitata), joka on vahvasti läsnäoleva ihminen ja tekee jonkinlaista energiatyötä siinä samalla kun istumme... istunnoissa olen tuntenut vahvaa jotain, energian liikkeelle lähtöä, ehkä. Pari kolme kertaa se oli tosi hyvää. Mutta, no, viimeksi kun kävin siellä, päädyimme käymään läpi erästä vanhaa untani, ja siitä minulle jäi huono olo, en jaksa enää terapiaa, en halua mennä menneisiin, minussa(kin) on pohjaton kaivo vanhaa, eikä se tonkimalla lopu, päinvastoin. Nykyhetki on ainut vastaus. Koin tämän taas eräässä toisessa hiljentymistilanteessa, Lauri Siiralan istunnossa - että menneisyys, lukittuneisuus, seisahtuneisuus voi purkautua nykyhetkessä, kehon kautta, ilman että mielen millään osalla tarvitsee mennä menneisiin tai mielikuvitukseen tai oikeastaan minnekään. Se oli huikean tuntuista, niin... puhdasta. Aamen!

Tilanne on nyt se että viime kuussa mulla oli yksi migreenikohtaus ja yksi lievästi huonovointinen päivä kuukautisten aikaan, ja muutamia aamuja jolloin en oikein tiennyt mihin suuntaan tämä kääntyy, mutta ei tullut migreeniä. Nähtävästi flunssat ja mahataudit voivat edelleen laukaista migreeniä, vaikka muuten olisi parantunut, siitä taipumuksesta ei ehkä täysin pääse eroon ennenkuin kuolemassa - tai vaihdevuosissa. Mutta täytyy sanoa, että jo nyt olen terveempi kuin olisin ikinä voinut uskoa. Mullahan oli aiemmin 5-10 migreeniä kuussa plus ne kaikki aamuiset ja lievemmät huonot olot... Olen tosiaan pitänyt tarkkaa kirjaa kohtauksista ja luulen, ettei tämä tervehtyminen ole vielä loppumassa, kun trendi on tähänkin asti ollut niin selkeästi paraneva. Huonot olot aamuisin ovat melkein yhtä rasittavia kuin yksittäinen migreenikohtaus. Jos nekin vaikka vähitellen helpottuisivat... ja jos eivät helpotu näillä kostein niin keksitään taas jotain!

Lämmin, kirkas kiitos ja halaus kaikille asianosaisille! :)

Ja iso kiitos mun miehelle joka on uskollisesti jäänyt kotiin hoitamaan lasta ja hoivaamaan mua tänä aikana kun en ole syönyt lääkkeitä.

5 kommenttia:

Villiina kirjoitti...

Mulla on hyvin samantyyppinen migreeni kun sulla, pahimmillaan on ollut ehkä noin 8 migreenipäivää/ kk ja liittyvät lähinnä kuukautisiin + stressaaviin tilanteisiin. Mulle on ollut paras apu kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta jota sain kelan tukemana pari vuotta "uupumusoireisiin ja työkyvyn ylläpitämiseen". Nykyään migreenipäiviä on 1-3 / kk ja nekin hoituvat hyvällä lääkkeellä joka on riittävän pitkäkestoinen (migreeni ei tule takaisin seur. päivänä) ja tästä lääkkeestä mulle ei tule sivuoireita laisinkaan, mikä on hyvä juttu. Toisista lääkkeistä tulee tönkkö ja jäykkä olo, väsymys yms joka varmasti provosoi uusia kohtauksia, mutta en usko että lääke jonka vaikutusta en huomaa lainkaan negatiivisessa mielessä voisi vaikuttaa jotenkin negatiivisesti. Siitä sen tietää, kun sen lääkkeen ottaa "mielellään". Noi flunssat ja mahataudit kyllä provosoi migreeniä, luulen että on niin et mikä tahansa päänsärky muuttuu mulla migreeniksi :-(

Anu Välitalo kirjoitti...

Hei Villiina,

hauska kuulla että sulla on kans paremmin. En vissiin ollut kuullutkaan näitä sun konstejas.

Mulla taasen ei terapia aikanaan vaikuttanu migreeniin, vaikka toikin huojennusta moneen muuhun asiaan. Mutta sepä ei ollutkaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa vaan psykoanalyysia = vähän eri juttu! :D

Kattelen mihin määrään kuukaudessa tää mun migreeni asettuu, ja kyselen sitten sulta tosta lääkkeestä jos koen vielä tarvitsevani semmoista.

Juhana Harju kirjoitti...

Anu,

Kiitos raportista. Näkee että paljon vaivaa olet joutunut näkemään asian eteen mutta on hienoa, että siitä on tuloksia. :-)

Ja Serguei on hieno tyyppi. Minäkin olen joskus saanut apua häneltä, aivan yksittäisistä käyntikerroistakin.

Villiina kirjoitti...

Joo se koulukuntajuttu on kyllä aika olennainen! ;-) Mä uskon että migreeni-ihmiset on usein luovia ylisuorittajia ja puhkianalyyttisia muutenkin, että sellainen konkreettinen tietoisuus / läsnäolotaitojen harjoittelu sopii parhaiten. Ja sitä voi tehdä ilman terapiaakin. Mulla on myös salaperäisiä allergiaoireita joihin olen myös saanut apua terapiasta, mm ihmisallergia :-D

Anu Välitalo kirjoitti...

Ai Juhana sulle on Sergey tuttu. Se on hieno mies. Sen kautta välittyy hirmu vahva läsnäolo.

Onhan tässä saanu nähdä vaivaa, ja varmaan ylimääräistäkin vaivaa, kun ei voi tietää että mikä loppujen lopuks on tepsinyt - mutta jotenkin tuli tän vuoden alussa sellanen olo että nyt mä teen kaikkeni.

Esimerkiksi jatkuva jalkojen hieronta ei ole tuntunut yhtään rasitteelta, päinvastoin, se on mielenkiintoista oppia itsestä sitäkin kautta. Onneks kumminkin oli se B-vitamiini joka auttoi ikäänkuin alkuun!

Joo, Villiina, eri hyvin sanottu migreeni-ihmisistä. Ja analyysissa ihminen on tavallaan pelkkä mieli, ja kroppa unohtuu, kun se tahtoo unhottua muutenkin. Eikä analyytikko oikeen tykännyt mun läsnäolojutuista, koska selvästi välttelin sillä menneisyyden mörköjä :) No, mutta se on kans jo mennyttä.

Ihmisallergiasta olet kirjoittanutkin, ihmeellinen juttu sekin. On kyllä niin monia teitä joilla asioita voi "ratkoa" - joskus tuntuu et melkein mitä kautta vaan jos lähestyy, ja on tarpeeksi määrätietoinen ja tietoinen, niin se tepsii. Oli se sitten jalkahieronta, terapia, kristallit tai enkelit :D